Väätsan kunnasta löytyy jumalallista hiljaisuutta
Väätsan maanviljelijät eivät ole nykyäänkään unohtaneet kolhoosien aikaista yritteliäisyyttään ja tarmokkuuttaan. Paljon niittyjä, vesakoita ja metsiköitä on kynnetty vuosikymmenien aikana pelloiksi.
Mutta tutustumisen arvoista ja ihmeteltävää riittää vielä yllin kyllin. Maisemista alkaen – Väätsan kauppala sijaitsee nimittäin Türin moreenialueen pohjoisosassa. Korkeampia ja matalampia harjanteita kulkee sekä Türin että Paiden suuntaan, ja ne luovat tasaiselle Keski-Virolle jännittävämmän ilmeen.
Kunnan reuna-alueilta löytyy laajoja soita ja rämeitä: Piiumetsa, Tuulisilla, Kotku ja Epu. Niistä Raplamaan rajaa vastassa sijatseva Piipumetsän räme on rauhoitettu, sillä alueella sijaitsee teerien ja metsojen soidinmaita. Siellä voi nähdä myös maakotkia ja mustahaikaroita. Rämemättäiden välissä kiipeilevistä ja suonsilmäkkeissä kylpevistä lukuisista suo- ja vesilinnuista ja erinomaisesta hyönteis- ja kasvimaailmasta puhumattakaan.
Lõõlassa sijaitsevalta Tuulisillan suolta löytyy kaunis, vesipinta-alaltaan yhdeksän hehtaarin kokoinen suolampi. Kyseinen Vissuveren järvi on täkäläisten kalastajien lempipaikka. Järveä ympäröivästä höllyvästä suosta ja kauempaakin kohosuosta löytyy marja-aikaan sekä lakkoja, juolukoita ja karpaloita.
Väätsan kunnan Saueaugun kylän perillä Nahkmetsässa kohoaa Rähkmäen harju, jonka etelärinteeseen, pienen patoaltaan rannalle on rakennettu taukomökki, joka tunnetaan paremmin metsästysmajana. Puurakennuksen ja järven ympärillä levittäytyy metsä, luonnon äänet ja hiljaisuus. Lintujen ja eläinten äänet eivät ole suuri harvinaisuus, mutta sellaisia paikkoja on Virossa vähän, jonne ei kuulu ulkomaailman melu. Nahkmets on yksi niistä harvoista. Metsäbiologi Hendrik Relve on käynyt nauhoittamassa täkäläistä jumallaista hiljaisuutta ja puhtaita ääniä äänilevyn verran.
*Väätsan kauppalaa leimaa Lokuta-joelle vuonna 1974 rakennettu kaunis 5,9 hehtaarin kokoinen patojärvi.
*Tekolammet, jotka sopivat hyvin myös uintiin, sijaitsevat Nahkmetsässä, Röamäellä ja Saueaugulla.
*Lõõlassa sijaitseva Pihlakamägi oli entisen Lõon eli Lehlon muinaislinnan sijaintipaikka.
*Lõõlan ja Piiumetsän välisen tien varrella sijaitsee jalavametsikkö, joka on Järvamaalla ainoa laatuaan.
*Aasuväljan kylän pellolla lepää lähes kaksi metriä korkea, pääosin maasälpäinen siirtolohkare. Toinen yhtä korkea lohkare sijaitsee Vissuveren kylässä. Sitä kutsutaan Vanakõrtsin (vanha kapakka) kiveksi.
*Yksi Türin moreenialueen harjuista, Röan mäki ja siellä kasvava metsä on paidelaisten rakastama kävelypaikka. Kyseessä on entisen kartanon metsittynyt puisto. |
