Puistoja täynnä olevassa Türin kunnassa pääsee helvettiin
Järvamaan lounaissopukassa sijaitseva Türin pitäjä sijaitsee luonnollisesti monipuolisella alueella. Türiä ympäröi pieni moreenialue, Pärnun alanko ja Oisun seudulla levittäytyvä Keski-Viron moreenista koostuva tasanko sekä tulva- ja kaukalolaaksoissa virtaavat lukuisat joet ja laajat metsät.
Sellainen seutu oli vuosisatoja sitten sopivaa kartanoille. Säilyneistä kartanoista vanhin on Lokuta, josta löytyy ensimmäiset kirjalliset tiedot vuodelta 1455. Seuraavaksi vanhin on Tori, josta löytyy tietoja jo vuodelta 1474. Pärnujoen rannalle Türi-Allikulle rakennettiin upea kartanorakennus vuonna 1551 – Türin kaupunki sijaitseekin suurelta osin Allikun kartanonherralta Baranoffilta ostetuilla maa-alueilla. Türiltä Viljandin ja Pärnun suuntaan kulkevien teiden risteykseen kohosi vuonna 1611 Säreveren kartano. Kolun kartano sijaitsee Türiltä Raplan suuntaan mentäessä, Kirnan kartano on Paiden suunnassa. Lähiympäristön nuorin kartano on Laupa - Pärnujoen rantatörmällä sijaitseva pseudo-barokkityyliä edustava kaunotar.
Nykyiseen Türin kuntaliittoon kuuluvat myös entisen Oisun ja Kabalan kunnan maat sekä sikäläiset Oisun ja Kabalan kartanot.
Jokaisen kartanokokonaisuuden ylpeydenaihe oli näyttävä kartanonpuisto, jonka mahtavuus ja runsaslajisuus riippui kartanonomistajan kiinnostuksenkohteita ja rahapussista. Türillä on kartanoiden lisäksi yhtä runsaasti kartanonpuistoja. Suurin osa niistä on valtion suojeluksessa.
Järvamaan puistot ovat peräisin 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun loppuun.Kartanonomistajien suurellisesta elämäntyylistä huolimatta täkäläisille puistoille on ominaista vaatimaton ja yksinkertainen muotoratkaisu, kuten oli ominaista suurimmalle osalle 1800-luvun alussa perustettuja klassista tyyliä edustavia eli englantilaistyylisiä puistoja. Tyylipuhtaita barokkipuistoja eli ranskalaistyylisiä puistoja ei ole säilynyt täkäläisten puistojen joukossa.
Mutta jos ihmiskäden muovaamat puistot alkavat kyllästyttää, voi suunnata askeleensa koskemattomaan luontoon. Türin kunnassa on useita retkipolkuja. Niistä luultavasti jännittävin on kunnan eteläkärjessä Rassilla Saarjoen alkulaakson rannalla mutkitteleva polku.
Luonto on täällä todella koskematonta. Vuonna 2006 perustettiin tähän Järvamaan nurkkaukseen Saarjõen maisemansuojelualue, joka kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Rassin kylässä Tõrvaaugun lähistöltä on tavattu yli 11 kämmekkälajia.
*Yhteiskunnallinen vaikuttaja, maatilan hoidon edistäjä, kielimies ja opettaja Carl Robert Jakobson kävi 1800-luvun lopussa Kurgalta Viljandissa sanomalehteä toimittamassa.12 kilometrin pituinen tieosuus Viljandi–Vändra-maantielle saakka, josta neljäsosa kulkee Türin kunnan kautta, tunnetaan Sakalan tien nimellä.Kyseessä on mukava vaelluspolku.
*Türin kunnan alueella sijaitsee suurin osa vuonna 1992 perustetusta Türin moreenialueen suojelualueesta. Siihen kuuluu lähes 60 mannerjään muovaamaa harjannetta.
*Türin moreenialueen korkein huippu on 79,9 metriä korkea Käomägi.
*Raudemetsän harjulla kasvaa vuosisatoja vanha petäjä, jonka kerrotaan kasvaneen siellä jo Suuresta Pohjan sodasta lähtien.
*Maakunnan mahtavin tammi kasvaa Rassin kylässä. Tätä 24 metriä korkeaa ja ympärysmitaltaan 6,1 metristä aarnipuuta kutsutaan Saare-Siimun tammeksi.
*Järvamaalla on 44 suojeltua puistoa. Pienin suojeltu puisto on Türin kaupungin rajojen sisäpuolelle jäävä 1,6 hehtaarin kokoinen Lokuta.
*Vuonna 1992 avatusta Türin tekojärvestä on tullut eurorahan ansiosta näyttävä ja paljon toimintaa tarjoava terveys- ja virkistysalue.
Paian ja Viljandin välisen maantien varrella Kurlassa sijaitsee yksi pieni karstialue karstikuiluineen. Se on paikka, jossa ”lauluisä” Friedrich Reinhold Kreutzwaldin tekstin mukaan Kalevipoeg laskeutui helvettiin. |
