Koigissa purotaimenet uivat Nevajoessa
Järvamaalla on useita hyviä taimenjokia, joista lähes puolet kuuluu Pärnujoen yläjuoksun vesistöalueeseen. Niistä 25 kilometrin pituinen kirkas- ja kylmävetinen Prandi-joki saa alkunsa Koigista, 2,5 kilometrin päässä luoteeseen sijaitsevasta samannimisestä lähdejärvestä. Järvi saa puolestaan vetensä useasta nousevasta lähteestä muodostuneesta suurlähteestä.
Myöhemmin jokeen yhdistyvät myös Neevan kanava, Seinapalun runko-oja ja Rauklan puro. Sille, miksi ojista nimetty mahtavaksi Neevaksi (Nevajoki), on annettu selitys, että Koigin kartanonomistaja oli joskus ennen vanhaan kaivattanut ojan ylimääräisen veden ohjaamiseksi. Miehet kaivoivat ja kaivoivat, mutta he eivät saaneet työtään valmiiksi. Imaveren kartanonomistaja oli huomauttanut Koigin kartanonherralle: „sinähän kaivat sitä kuin Nevajokea”.
Melko pian järven takaa alkaa Neevan-Prandin suo, jonka halki Prandin joki virtaa mutkittelevassa uomassaan. Aikaisemmin Koigista pääsi talviteiden aikaan suon yli suoraan Paiden lähelle Mündin kartanon luokse.
Lähdevettä on pidetty aina arvossaan. Perimätieto kertoo, että vanha kansa käytti Prandin lähteen vettä silmäsairauksien hoitoon. Vanhoissa tarinoissa kerrotaan lisäksi, että kuten muuallakin Järvamaalla, myös täällä virtaa maanalaisia puroja kalkkikivisen maankuoren sisällä ja alla. Kerrotaan, että eräänä keväänä Paiden kunnassa, Palun Laiakivin heinämaalla oli heitetty merkitty sorsa maan alle katoavaan veteen. Lintu oli ilmestynyt lopuksi päivänvaloon Pranglin lähteellä.
Ihmeellisiä tarinoita kerrotaan myös muista Koigin seudun lähteistä. Kunnan itärajalla, syvällä metsän siimeksessä on Maagikon lähteeksi (Maagiallik) kutsuttu lähde. Vaikka kyseisen lähteen virtausmäärä on melko pieni, ovat vesiuoman rannat värjäytyneet okranpunaisiksi. Ja lähistöllä kasvavien kuusten latvat ovat kääntyneet ja vääntyneet aivan kuin piru vaivaisi niitä. Myös kansantarinoiden mukaan paholaisen kerrotaan löytäneen täältä itselleen asuinpaikan.
Kahden lähistöllä olevan kivenjärkäleen kerrotaan olevan Kalevipojan linkokiviä, joilla hän oli heittänyt lähteellä asuvaa paholaista.
*Päinurmen kartanonpuiston komea tammi koristaa paikallisen kyläseuran vaakunaa.
*Koigin kalkkikivilouhoksen hyvästä ja vahvasta dolomiitista saa käsityksen tutkimalla Huuksin kartanon raunioita.
*Silmsissa sijaitsevan Uustalun tilan hevoshaassa oli ennen suuri maakivi, jonka päällä oli lapsen jalanjälki. Paikallisten asukkaiden kerrotaan vahvistaneen, että se oli Jeesuksen jalanjälki.
*Koigin kunnan itäraja kulkee kaunista Põltsamaa-jokea pitkin, jossa on hyvä tehdä kanoottiretkiä.
|
