Väinjärv lisää Koerun seudun mahtavuutta
Keski-Virossa kerrotaan olleen ennen vanhaan niin paljon lammikoita, että yksi alue siitä sai jopa nimensä - Järvamaa.
Nykyinen Järvan maakunta ei voi paljoa ylpeillä järviensä paljoudella, mutta muutamia löytyy silti. Suurin Järvamaan vesistöistä, vesipinta-alaltaan 41,5 hehtaaria ja syvyydeltään 11,5 metriä oleva Väinjärv sijaitsee neljä kilometriä Koerusta kaakkoon.
Mihkel Kampmannin keräämien kansantarinoiden perusteella tuo Hommiku-Järvamaan kaunotar oli sijainnut aikaisemmin Tudrekülassa ja nimeltään se oli ollut vetensä hyvänmakuisuuden vuoksi Veinjärv (viinijärvi). Asianlaita oli ollut niin, kunnes joku nuori nainen oli tullut pesemään lapsensa likapyykkiä järven rantaan. Kyseinen teko oli suututtanut järveä niin, että se muutti toiseen paikkaan: suuri musta härkä oli kulkenut järven edessä ja varoittanut mylvinnällään ihmisiä vedenpaisumuksesta. Kun järvi oli tullut nykyiselle kohdalleen, sonni oli kuopinut jalallaan vesistölle uuden paikan. Ja järvi pudotti vetensä siihen paikkaan haudaten myös härän alleen.
Väinjärv sijaitseekin nyt Pandiveren ylängön eteläreunalla vanhassa syvänteessä ollen mieluisa virkistyspaikka lomailijoille ja korvaamaton ajanvietepaikka kalastajille.
Mielenkiintoisia paikkoja on Koerun seudulla muitakin, useisiin niistä liittyy jokin kansantaru. Yksi uusimmista perimätiedoista kertoo maakunnan reunalla, Norra-Oostrikun lähdealueella sijaitsevasta Valtrin ”kaivosta”. Kyseessä on lähde, jonka kerrotaan muodostuneen erään Valter-nimisen ojankaivajan kovasta lapioniskusta. Ojankaivajien kerrotaan kaivaneen Norran ja Jõekülan välisen tien varrella ojaa. Yhtäkkiä maasta nousi vesipatsas ylös puunlatvoihin, ja voimakas veden kohina oli kuulunut puolentoista kilometrin päässä sijaitsevaan kartanoon saakka. Vaahtoava vesi oli upottanut alleen kaikki ympäristön heinämaat.
Endlan suojakson pohjoisrajalla sijaitseva Pandiveren ylänkö puristaa Koerun kunnan kaakkoisreunalla lukuisista lähteensilmistä raikasta pohjavettä. Ohuen pinnan alla huokoisessa kalkkikivessä on todella niin paljon vesisuonia, että lyötiinpä kaivinkone missä tahansa paikassa maahan, saattaa syntyä uusi lähde. Oostrikun lähteet ja Võlingin lähde ovat Viron runsasvetisimpiä lähteitä.
*Norra–Oostrikun lähdealueella on yhteensä 30 ryhmittäin avautuvaa suurta lähdettä: Norra, Oostriku, Vilbaste, suurin on 13 lähdettä käsittävä Metsanurgan alue.
*Norran kartanon lähistöllä kulkee 1,5 kilometrin pituinen luontopolku.
*Sopan lähde on 4,8 metrin syvyinen – Viron syvin lähde.
*Merjan linnavuoren huipulla on betoniin valettu metallilevy, jossa on Viron kartta mittakaavassa 1:400 000. Karttaan on merkitty Viron muinaislinnat. Vastaavia laattoja avattiin Virossa 71 linnavuorella vuonna 1938.
*Koerun ja Väinjärven välissä kulkevan Hällimäen harjun sorakuopissa paljastuu peruskallio. Pehmeän keltaisen sävyinen korallikalkkikivi kuuluu Raikülan kerrostumiin. |
