Peetriä pidettiin Järvamaan vilja-aittana
Järvamaan vilja-aitta on Peetrin ympäristö. Alueella on kaikkein poutaisimpina kesinä vehmaat viljapellot, jotka hyvinä vuosina seisovat kuin muurit ja kohoavat yli miehen mittaisiksi – näin kirjoitettiin vanhoissa oppikirjoissa. Kyseisiä tietoja jaettiin entisissä kyläkouluissa isoisillemme ja heidän isilleen.
Vaikka kolhoosijärjestys ja keinolannoitteet siirsivät Järvamaan viljapeltojen paikkoja, maakunnan paksuimmat humusmultakerrokset ovat juuri täällä. Karedan kunta ja sen keskus Peetri välittävät eteenpäin Peetrin maalaispitäjän mahtavuutta ja mainetta.
Viljapeltojen reunalle kohosi mahtavia tiloja ja merkittäviä kyliä. Niistä Karedan rivikylä, josta löytyy maininta jopa 1200-luvun alusta Hernrikin Liivinmaan kronikasta, on omalla vanhalla ja arvokkaalla tavallaan mielenkiintoinen vielä nykyäänkin. Täkäläiset riihiasumukset, aitat, navetat, asuinrakennukset, tieverkosto ja kiviaidat antavat ilmettä Karedan maastoon ja ovat tärkeä osa Järvamaan perinnekulttuuria. Jopa vanhojen tilojen kapeita laidun- ja heinämaiden kaistaleita on säilynyt.
Mutta Karedan kunnan rikkauksia eivät ole ainoastaan viljavat pellot ja sankat metsät. Täältä löytyy suurempia ja pienempiä lähteitä, ja Esnan kylästä saa alkunsa nopeavirtainen ja kirkasvetinen Esna-joki. Eri puolilta löytyy viimeisen jääkauden ylväitä todistajia - Suomesta ja Ruotsista jäätikön selällä Järvamaalle huuhtoutuneita kivenjärkäleitä. Öötlan kylän Koidun tilan pellolla sijaitsee yksi ympärysmitaltaan 15,7 metrinen graniittimöhkäle, joka tunnetaan Koidukiven nimellä. Toinen, lähes yhtä suuri siirtolohkare pötköttää Ammutan kylässä Vainukiven tilan mailla. Ämbran ja Karedan kylän välissä Katkun laaksossa on kokonainen pirunpelto, jossa on pääosin puolen–puolentoista metrin läpimittaisia kivenjärkäleitä.
Alueelle tyypillinen luonnonkivien runsaus antoivat alueen asukkaille mahdollisuuden rakentaa paljon kiviaitoja, joista useat antavat yhä vieläkin ilmeikkyyttä täkäläiselle maisemalle.
*Sekä Ammutan että Esnan kylässä on pieni tekojärvi, jossa on mahdollista uida.
*Lähellä Ammutan kylää on seitsemän neliökilometrin suuruinen karstialue, jossa on yhteensä 26 suurempaa ja pienempää suppaa, joista useat ovat myös karstisuppiloita. Karstialueen halkaisee viiden metrin korkuinen kalkkikivipengermä.
*Erik Laidin vuonna 1923 julkaisemassa kirjassa Eesti muinaslinnad (Vion muinaislinnat) kerrotaan, että Öötlan rämeessä on ollut ennen muinoin kaupunki. Kyseiseltä linnavuorelta on löydetty soranoton yhteydessä myös luita ja aseiden palasia. |
