Järva-Jaanissa häviävät maan sisään sekä järvet että vaunut
Vuosisadan ikäiset maantieteen oppikirjat kutsuvat Järva-Jaanin ympäristöä Järvamaan kuivimmaksi ja korkeimmaksi alueeksi: niiden mukaan seudulla ei ole yhtään järveä, vain pienten purojen ja lähteiden kerrotaan olevan tämän maalaispaikkakunnan ainoita vesistöjä ja virkistäjiä.
Järva-Jaanin kauppalan reunalla levittäytyy sekä paikallisten asukkaiden että kauttakulkijoiden iloksi komea tekojärvi. Mutta se ei ole tämän kunnan ainoa vesistö. Paljon jännittävämpiä ovat ympäristössä - Jalgsemalla ja Paisteväljalla - kevätauringossa kimaltelevat lammikot. Nuo lukuisia kilju- ja metsähanhia, alleja, sinisorsia, nauru- ja harmaalokkeja kuhisevat ja raikuvat lammikot ovat tavallisesti keskikesään mennessä kuin haihtuneet ilmaan.
Mutta kun uusi heräämisaika saapuu ja Jalgseman lepiköt ja tuomivesakot soivat jälleen rastaiden ja peipposten laulusta, alkaa vesi joskus tulvia sellaisella voimalla, että parissa päivässä maan sisästä pulppuaa usean hehtaarin suuruinen järvi.
Maan alta purkautuvan ja sinne pakenevan veden salaisuus liittyy täkäläiseen pinnanmuodostukseen: Jalgseman ja Paisteväljan kylien välillä sijaitsee pitkulainen suljettu karstivajoama, joka täyttyy keväisin ja tulva-aikaan vedellä ja muodostaa matalavetisiä järvialueita. Vesi kuitenkin häviää sieltä yleensä keskikesään mennessä.
Yksi kalkkikivirikkaimpia seutuja on varmasti Järva-Jaanin kunta Järvamaalla. Maankuoren kerrostumat ulottuvat joissain paikoissa hyvin lähelle maanpintaa. Kevätvesien kaunista virtausta on mahdollista ihailla lisäksi Kukseman karstionkalossa Karinun karstialueella. Siellä Järsin metsän reunassa on erittäin paljon suurempia ja pienempiä karstiluolia. Suurin karstisuppilo on Suuren Jürin aukko, jota ympäröivää aluetta paikalliset kutsuvat Liuskiksi. Siinä noin kilometrin pituisessa ja sata metriä leveässä laaksossa kerrotaan olleen ennen vanhaan järvi.
Kyseisestä järvestä/heinämaasta kerrotaan, että täällä oli muinaisina aikoina tie sekä silta, jota kutsuttiin pirunsillaksi, sillä paholaisen kerrotaan kulkeneen sitä kautta maan alle ja maan päälle. Suuren Jõrin aukko on saanut puolestaan nimensä Karinun kartanon ajurin, suurikokoisen Jürin mukaan. Sillä kun Jüri oli karauttanut seitsemän hevosen vaunullaan Karinulta Võhmutalle, vaunu sekä matkustajina olleet kartanonneidit olivat vajonneet yhtäkkiä maan sisään. Vain vesi oli pauhannut ja kohissut ympärillä.
Karinulta löytyy paljon uhrikiviä. Niistä suurimmasta, Orjakivestä, on laskettu yhteensä 56 maljamaista uhrikuoppaa.
Kuksemalla pesii runsaasti kekomuurahaisia (kuklane). Kyseinen kekomuurahaiskanta on myös kartoitettu luonnonystäviä varten.
*Keväisin Järva-Jaanin ympäristön pelloille ja lammikoihin pysähtyy tuhatpäisiä lintuparvia, ja samalla kertaa on mahdollista lukea jopa useita kymmeniä vesilintulajeja.
Kauppalan ympäristössä kasvaa lähes kymmenen eri kämmekkälajia.
*Karinun kalkkikivilouhosta alettiin käyttää jo kauan ennen ensimmäistä maailmansotaa.Täkäläinen rengasmainen kalkkikivi on muodostunut pääosin yhden ainoan lonkerojalkalajin, Borealis borealiksen kotiloiden jäännöksistä. |
