Imaveren kunnassa voi piipahtaa myös Kihnuun
Keski-Viro sijaitsee Keski-Viron alangolla. Se kertoo täkäläisestä luonnosta ja pinnanmuodosta kaiken – mitäpä ihmeellistä tasaisesta maastosta voisi odottaa löytävänsä?
Keski-Viro on seutua, jossa on usein vaikeaa löytää kesäisin luonnollista lievitystä auringon paahtamalle iholle. Järviä on yksinkertaisesti niin vähän. Erityisen vähän niitä tuntuu olevan Imaveren kunnassa.
Mutta jotain löytyy sittenkin. Paian ja Viljandin välisen maantien varrella Eistveren kylässä sijaitsee 14 hehtaarin kokoinen runsaslähteinen tekojärvi, jota käyttävät uijien ja auringonpalvojien lisäksi kalastajat. Järven pohjoisrannalla on vanha kartanonpuisto, jossa kasvaa enimmäkseen lehmuksia. Itse kartanosta ei ole enää paljoa jäljellä.
Lähes viisi kertaa pienempi Jalametsän järvi kyhjöttää samannimisessä suossa. Kyseinen suolampi eli suuri suonsilmä sijaitseekin keskellä aavaa rämettä, joukko pienempiä silmäkkeitä ympärillään ja kirkuva lokkiparvi yleensä vesipeiliä ja taivaankantta täydentämässä. Rämesaareketta, joka näkyy sammalmaton, saramättäiden ja suopursujen takana kauempana, kutsutaan jostain syystä Kihnuksi. Täältä suon reunan mäntyvesakosta saattaa löytyä marja-aikaan paljon lakkoja ja juolukoita. Rämeen keskiosan turvemättäät ovat karpaloiden kypsyessä aivan marjojen peitossa.
Jalametsän ja Käsukonnan välissä sijaitsevalta pieneltä Tamsin suolta saa puolestaan alkunsa Pärnujoen suurin ja runsasvetisin lisäjoki - Navesti. Tuo Imaverestä seitsemän kilometrin päästä alkunsa saava joki virtaa ennen Pärnujokeen yhtymistään 100 kilometriä ja on yläjuoksulla melko vähävetinen. Jokea on myös oikaistu ja syvennetty alkuosastaan, ja se virtaa nykyään ojan kaltaisessa suorassa uomassa. Runsasvetisemmäksi se muuttuu Eistveren ja Pilistveren välisten lähdesoiden läpi virratessaan.
Eri puolilta kuntaa löytyy kummallisen nimisiä paikkoja: Röövlimägi (rosvomäki), Tapalepik (tappolepikko), Kiima mets (kiimametsä). Kyseisten nimien alkuperää selvittävät seudulta kerätyt perimätiedot.Kerrotaan, että sota-aikana ihmiset kävivät etsimässä suojapaikkaa Taadiveren lähistöllä sijaitsevan Röövlimäen montuista. Mäen kerrotaan saaneen nimensä siitä, että eräs siellä asunut naisihminen oli tappanut häntä ahdistelemaan tulleen rosvon kiehuvalla vellillä.
Vanhojen tarinoiden rinnalle syntyy uusia. Useat viime vuosina Imaveressä käyneet matkailijat osaava kertoa sen sijaan strutseista ja jättimäisestä karhusta, jonka jäi seudulla Viron puolustusministerin auton alle ja muita metsämiesten juttuja. Sillä kunta on tunnettu jo kauan metsästys- ja luontomatkailukohteena niin Virossa kuin kauempanakin.
*Käsukonnan ja Jalametsän kylien rajalla heinämaalla pötköttää lähes kolmen metrin korkuinen Pillisaaren siirtolohkare.
*Laimetsän puisto kuuluu rauhoitettuihin puistoihin.
*Imaveren ja Pilistveren välisen tien varrella sijaitsevalta Ratassepan mäeltä avautuu kaunis näköala ympäristöön. |
