Amblassa virtaavat maanalaiset joet ja humisevat ikitammet
Amblasta Tamsaluun päin ajettaessa tie kääntyy kilometrin parin päästä oikealle Roosnalle. Ennen Roosnaa tie kulkee Lüsingun metsien läpi.
Jotta päästäisiin osallisiksi Lüsingun salaisuuksista, on noustava autosta ja sukelluttava puuryteikköön. Niin kuperaa maastoa, joka nyt avautuu, ei löydy helposti muualta Järvamaalta. Lisäksi lukuisat kivenjärkäleet kuusien välissä, sammalmaton alta pullistelevat kivikeot, karstiluolat ja lähteet. Mutta kaikkea ei ole mahdollista nähdä silmillä: useat maanalaiset lähteet ja purot solisevat sammaleen alla moreenimaassa.
Mikäli satutte tulemaan Lüsingulle runsasvetisenä aikana ja teillä on onnea, saatatte päätyä jopa paikallisen kalkkikivikuoren alla virtaavan maanalaisen joen alkupisteeseen, paikkaan, jossa ruskehtava vesi häviää kohisten maan alle. Kahden kilometrin kuluttua joki tulee jälleen näkyviin Roosnan Vanaveski-patojärven luona ja antaa järveen tulevan veden kanssa alun Ambla-joelle.
Pandiveren kalkkikivisessä maaperässä Amblan kunnassa on vastaavia ilmiöitä enemmänkin. Araveten ympäristöstä löytyy suurempia ja pienempiä karstisuppiloita (kurisu) jopa niin paljon, että paikka on saanut nimensä niiden mukaan (Kurisoo). ”Pandiveren valtiollinen vesiensuojelualue - Kurisun-Augun karstisuppilot”, lukee opastaulussa. Kauppalan naapurissa, Kuristaaugun tilan vieressä oleva karstikuilu on niistä suurin.
Araveten arvellaan saaneen nimensäkin maanalaisista vesistä. Järvamaan paikallisperinteestä kertovassa kirjassa Arad veed ja salateed on kirjoitettu: ”Täällä Aravetessä lähteet ovat kuivaneet aina kesäisin. On todettu, että "lähteissä on arkaa vettä". Lähde on ollut niin "arka", että välillä se on mennyt vedestä tyhjäksi. Ja siitä on jäänyt kyseinen Aravete-nimi.”
Kurisoon kylässä on myös kahdeksan hehtaarin suuruinen Pätsiniidun kalkkikiviryteikkö. Osittain paljaalta, osittain kamartuneelta kalkkikivipinnalta löytyy runsaasti pieniä karstimuotoja - avonaisia kuiluja, uurteita ja painanteita.
Kalkkikivikuiluja on sekä poikittain että pitkittäin. Pääosin luode-kaakkosuuntaiset avokuilut ovat kolmesta kuuteen metriin pitkiä ja niiden välinen etäisyys on alle kaksi metriä. Täkäläinen paljastuva maaperä antaa hyvän kuvan Porkunin kerrostuman kalkkikivestä.
Kasvipeite ei ole kuitenkaan joka puolella yhtä kitukasvuista ja maapeite yhtä kuivaa kuin kalkkikiviryteikössä. Vastapäätä rämeellä sijaitsevia entisiä kartanorakennuksia, tekojärven toisella puollella humisee komea tammisto. Rauhoitettua tammistoa kaunistaa keväisin upea tikankonttiketo.
*Amblan kunta ulottuu Pandiveren ylängölle, jossa on eniten karstimuodostumia Virossa.
*Järvamaan Reinveren ja Länsi-Virumaan Karkusen kylän rajalla sijaitseva 136 metriä korkea Tõreveren mäki on Järvamaan korkein huippu.
Eevakivin metsän muurahaisalueella Mägisen kylässä pesii 12 eri muurahaislajia. Vieläkin lukuisampi muurahaiskanta sijaitsee Araveten Kangrumäellä: Yhteensä 18 muurahaislajia, joista kahdeksan lajia ovat kekomuurahaisia.
*Käravetellä vanhan kartanorakennuksen edessä levittäytyy 4,8 hehtaarin kokoinen patojärvi.
Vuonna 1993 perustettiin kasviharvinaisuuksien suojelemiseksi Vulbin maisemansuojelualue. Amblan ja Albun kunnan rajalla sijaitsee samanniminen harjanne. |
