Albun kunta hipoo Kõrvemaata
Virolaisten Kalevipoeg (Kalevinpoika) - kansalliseepoksessa kerrotaan:”Susilauma siellä saapui, korven karja pentuinensa”.
Tallinnan alueella joskus korviksi kutsutut autiot salometsät ja läpipääsemättömät metsätiheiköt - susien ja muiden metsäneläinten asuinpaikat - ovat vakiintuneet nykyiselle Viron kartalle omiksi alueikseen. Se on Kõrvemaata, johon katsotaan kuuluvan myös se osa pohjoispuolisesta Järvamaasta, jossa Järvan maakunnan raja yhtyy Harjumaan ja Länsi-Virun maakuntarajaan.
Osa Albun maista kuuluu Kõrvemaalle. Mutta kunnan mahtavat luontomaastot eivät ole pelkästään korpia. Täkäläistä luontoa ajatellessa tulee mieleen pikemminkin kansankirjailija Anton Hansen Tammsaaren luontokuvaukset Tõde ja õigus (Totuus ja oikeus) -romaanisarjan ensimmäisen osan alusta: “Aurinko läheni taivaanrantaa ja oli niin matalalla, ettei yltänyt enää valaisemaan ei mäenrinnettä kiipeävää hevosta, joka veti puuakselisia vankkureita, ei vankkureilla istuvaa nuorta naista eikä lähes kolmikymmenvuotiasta miestä, joka asteli vankkurien vierellä. /-/ Nainen silmäsi seutua: tässä mäki, tuolla mäki, kauempana kolmas, vasemmalla kädellä neljäs, oikealla viides ja niiden takana kuudes, seitsemäs ja ties miten monta. Selänteillä peltoja ja rakennuksia, selänteiden ympärillä, niiden välissä yhä vain suota, paikoin rämettä, kituliaan vesakon kattamaa.“
Soosaarekkeita on todella loputtoman paljon, samoin kuin soita ja rämeitä niiden ympärillä: Kodru, Seli, Laeksaare, Hallikivi, Tõrvassaare, Palginõmme, Hundilageda ym. Helmenä toisten joukossa on Järvamaan lounaisnurkassa sijaitseva puhdas ja koskematon, lähes 2400 hehtaarin suuruinen Kakerdajan räme, jotka kutsutaan usein myös Kakerdiksi. Kakerdin rämeestä tekee ainutlaatuisen sen lukemattomat pienet suojärvet, jotka ovat kapeita ja mutkittelevia kuin käärmeenkielet. Kyseessä on yksi parhaiten muodostunut kaksitasoinen räme, jossa kaksi pitkää suonsilmäkkeiden ketjua sijaitsee eri tasoissa.
Jos haluaa oppia tuntemaan perusteellisemmin Kõrvemaan luontoa, kannattaa kiertää joku Albun seudun retkipoluista. Kirjailija Tammsaareen liittyvä vaelluspolku ”Tammsaaren takamailla” kulkee Sinisalusta Matsimäelle (tai päinvastoin) Selin rämeen halki ja tarjoaa elämyksiä jokaisena vuodenaikana. Kyseinen luontopolku merkittiin maastoon vuonna 1972. Järva-Madiselta Tammsaareen vievä vaelluspolku kulkee Kodrun rämeen halki ja vie teidät myös rämeen keskellä olevan Vibujärven rannalle.
*Kõrvenmaa-niminen luontomaasto on noin 2200 neliökilometrin laajuinen. Lähes kymmenesosa siitä jää vuonna 1971 perustetun maisemansuojelualueen piiriin.
*Kõrvemaan maisemansuojelualueella sijaitsee metsänemien (Epipogium aphyllum) kasvualue, joka on suurin tähän mennessä Virosta löydetyistä kasvualueista.
*Sinisalun suosaareke on lähiympäristön korkeimpia. Se kohoaa 81,1 metrin korkeuteen merenpinnasta. Näköalaa avartaa harjulle pystytetty näkötorni.
*Tammsaaren suosaarekkeen reunalla kasvaa mahtava, lähes 200 vuotta vanha tammi, jonka rungon ympärysmitta on 3,2 ja korkeus 16 metriä.
*Kunnan pohjoisosa kuuluu Mägede-nimiseen kumpareikkoon. Sen korkein huippu on Valgehobusemägi. Kyseinen 106,9 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava ja suhteelliselta korkeudeltaan 42 metriä korkea kumpare on koko Kõrvemaan korkein. Näköaloja voi ihailla 26 metriä korkeasta näkötornista Valgehobusemäen huipulla.
*Kukkuloita ja tasankoja jäsentelevien Mägede-kylässä sijaitsevien lukuisien umpilaaksojen ja uomien kerrotaan olevan Kalevipojan urotekoja hänen yrittäessä kyntää täkäläistä ruohomaata peltomaaksi.
*Kahden Pohjois-Järvamaan kunnan - Albun ja Amblan - rajalla sijaitsee Vulbin harjanne. Tänne perustettiin 3,2 hehtaarin suuruinen maisemansuojelualue vuonna 1993.
*Kunnan pohjoisrajalla mutkitteleva 17 kilometrin pituinen Jänijoki on kuuluisa luhtakorvistaan, jotka ovat todellisia kasviparatiiseja. |
